Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

2.1.2011 Vuosikatsaus ja tavoitteita vuodelle 2011

Vuosi sitten tuli kirjoiteltua hieman tavoitteita vuodelle 2010. Tällaisia tavoitteita oli tarjolla:

  • Myry: Agissa on tavoitteena kisailla, saada nollia ja olla nopea radalla.
  • Myry: Painon pitäminen kurissa ja kunnon kohottaminen.
  • Myry: Jos nyt sitten suorittaisi nuo haun loppukokeet. Ehkä myös jälkeä?
  • Viima: Jatketaan agipuuhastelua talvisin.
  • Viima: Etsimispuuhissa pidetään taitoja yllä ja pyritään edelleen kehittymään koirakkona. Tähän sisältyy myös SPeKLin haun taidontarkistuksen suorittaminen hyväksytysti syksyyn mennessä.
  • Molemmat: Edelleen terveyttä, hyvää kuntoa ja iloa :)

Ja näin sitten kävi:

Myryn kanssa kisailtiin agissa aika vähän, yhteensä 15 kertaa, joista suurin osa tuli alkuvuodesta. Kolmosissa kisaamisessa haastavinta näyttäisi olevan ihanneaikaan pääseminen. Tähän päästiin peräti yhdessä startissa, jossa viimeinen rima päätti tipahtaa. Ei siis yhtään ihanneaikaista nollaa tullut, yliaikanollia oli kolme kappaletta. Kesäkuussa osallistuttiin Lappalaiskoirien joukkueessa agilityn SM-kisoihin (ks. blogikirjoitus). Itse olin lisäksi myös talkootyöntekijänä SM-kisoissa, joten tuli koettua tapahtumaa eri näkökulmista. Oli se aika hienoa kisata isomman yleisön edessä tekonurmikentällä. Harmi, ettei tuloksella päässyt mitenkään juhlimaan, mutta tärkeätä olikin osallistua ja että oli hauskaa :) Heinäkuussa osallistuimme Myryn kanssa Agirotuun Lappalaiskoirien joukkueessa (ks. blogikirjoitus). Sielläkin oli oikein kiva tunnelma.

Painoa yritettiin pitää kurissa, ja päädyin luopumaan teollisesta pöperöstä ja siirryttiin raakaravintoon. Kumpikin koira näytti pitävän tästä muutoksesta ja paino lähti Myryllä hieman laskuunkin (mentiin alle 20 kg). Talvella tosin kilot tulivat takaisin.

Myryn kanssa myös oikeasti yritettiin saada nuo SPeKLin loppukokeet läpi. Keväällä osallistuttiin oman yhdistyksen kokeisiin. Päiväosuus meni läpi, pimeä ei. Syksyllä yritettiin vielä kolme kertaa uudestaan. Käytiin Kotkassa, Lahdessa ja Hauholla, mutta ei saatu koetta läpi. Aika loppui kesken. Näistä niukin oli varmasti Lahdessa, missä aika loppui kun Myry oli irronnut kauemmaksi ja työsti siellä hajua ja palasi sitten rullan kanssa takaisin. Hauhon marraskuun kokeen jälkeen Myry ei ole treenannut etsintää lainkaan – sen verran ohjaajaa harmittaa hukkaan mennyt työ. Jälkeä ei Myryn kanssa tullut tehtyä muutamaa satunnaista kertaa lukuunottamatta.

Viiman kanssa puuhasteltiin agin parissa alkuvuodesta sekä myös oikeastaan koko vuoden ympäri. Keväällä käytiin Viiman kanssa Paimensukuisen Lapinkoiran Seuran Katselmuksessa Kolilla, missä Viiman kanssa osallistuttiin ensimmäiseen mölliagilityyn (ks. blogikirjoitukset 1 ja 2). Sijoitus oli hieno neljäs (ks. PLS:n sivuilta) :)

Keväällä perustettiin uusi agility-yhdistys (Oiva Agility), jonka toimintaan liityin. Ensimmäinen kurssi oli kesällä pidetty Koulutuksen perusteet -kurssi ja loppuvuodesta Agilityn pohjataidot -kurssi. Näille molemmille osallistuin juurikin Viiman kanssa. Molemmista kursseista oli kyllä iloa meille molemmille, ja ihan hyvin sopivat myös tämmöiselle vanhemmallekin koiralle :)

Etsintäpuolella jatkettiin myös kohtuullisen aktiivisesti. Treenattiin, käytiin hälytreeneissä, etsinnöissä (3x) sekä käytiin Turussa suorittamassa taidontarkistus onnistuneesti. Syksyllä osallistuttiin myös UPK:n joukkueessa ryhmäkatselmukseen Tampereella, oltiin UPK:n omalla leirillä ja loppuvuodesta käytiin myös tutustumassa rakennusetsintään LUPin hälytreeneissä.

Tavoitteita vuodelle 2011:

  • Molemmat koirat ovat jo veteraani-iässä (!!!), joten ensimmäisenä sitä toivoo, että koirat pysyvät terveinä ja hyväkuntoisina –> hyvä ravinto, liikunta ja riittävä aivojumppa :)
  • Myryn kanssa jatketaan agilityn parissa ja kisaillaan, jos siltä tuntuu. Tavoitteena on lähinnä hioa erilaisia yksityiskohtia, kuten keppien ja kontaktien suoritusta, parantaa hyppytekniikkaa jne.
  • Myryn kanssa käydään vielä kokeilemassa, josko se haun loppupimeä saataisiin läpi.
  • Viiman kanssa jatketaan myös agilityn parissa, mutta keskitään lähinnä noihin perustaitoihin ja hauskanpitoon.
  • Etsintäpuolella tavoitteena on edelleen kehittyä koirakkona ja tarjota koiralle haastavia, erilaisia treenejä.
  • Omia tavoitteina koirapuolella on etenkin agilityn puolella uuden ohjausjärjestelmän (Greg Derrettin järjestelmä) omaksuminen. Uuden oppiminen on haastavaa ja mielenkiintoista, joten kisailut tästäkin johtuen saattavat jäädä vähiin. Todennäköisesti lisään kirjoituksen tarkemmista agilityyn liittyvistä tavoitteista tai jonkinlaisen muistilistan, mitä uutta pitää pyrkiä koirille (tai itselle) opettamaan, jotta treenaaminen olisi johdonmukaista ja nousujohteista.